Skip to content

Normaali työpäiväni keskellä koronakaaosta

Minulta kysytään usein, mitä teen työkseni ja ihan joka kerta joudun toteamaan että, noh, se on vaikea selittää. Niin monenlaista tekemistä on, että kaikkea on vaikea kiteyttää yksinkertaisesti pariin lauseeseen. Työskentelen useammalle eri yritykselle, mutta joukossa on muutama taho jolle teen työtä säännöllisesti. Osa töistä on mainostoimistopuolen työtä ja osa toimistoassistentin töitä – kaikki etänä tehtävää. Sain juuri Facebookissa arkikuvahaasteen, joten päätin tuoda sen tännekin puolelle omalla tavallaan.

Ajattelin kirjata päiväni tapahtumat päiväkirjan tyylisesti ja liittää oheen tilanteista kuvia. En tiedä onko siitä iloa kenellekään, koska päiväni ovat ulkopuolisen silmin uskoakseni aika tylsiä! Mutta, jos pohdit tai haaveilet etätöistä tai kotivanhemmuuden ja työn yhdistämisestä niin tämän tyyppinen päivä voisi sinullakin olla! Tämä päivä sijoittuu nyt tosiaankin tähän korona-aikaan, jossa lapset ovat koko päivän kotona.

8.00 – 9.00
Lapsille aamupalaa, itselle ja miehelle kahvia. Lapsia ei meinaa saada hereille. Se, että koulupäivä alkaa ”virtuaalisesti” yhdeksältä, ei motivoi nousemaan yhtä reippaasti kuin yleensä. Koulupäivään valmistautumista, tehtävien ja kirjojen hakua. Pienimmälle pojalle aamupuuroa ja vaipanvaihtoa. Sähköpostien selausta ja päivän tehtävien organisointia ja priorisointia omassa mielessä – mitä teen ja missä järjestyksessä.

Tehtäväni etätyöntekijänä

9.00-12.00 Työskentelyä yksin tai yhdessä miehen kanssa;
sähköpostien hoitoa
asiakaspalvelua, teknistä tukea
puhelinpaltsuja
tiedonhakua
nettisivujen päivityksiä työnantajille, järjestelmäpäivityksiä nettisivuille
uutiskirjeen kokoamista
kyselyiden ja tutkimusten käynnistämisiä
powerpoint-esityksiä, esitteiden päivityksiä
laskutusta

Tässä yksi koulutyö – tee omalle lelulle kulkuneuvo tms. keksimistäsi kodin materiaaleista

Pienin poika leikkii lattialla vieressäni, istuu sitterissä tai sylissä. Välillä leikitään yhdessä ja välillä huudetaan. Koitamme auttaa miehen kanssa vuorotellen meidän tokaluokkalaista samalla koulutehtävissä, mutta se eskaloituu huutamiseksi, mököttämiseksi ja lopulta mykkäkouluksi. Yhden tunnin tehtävät venyvät kahteen tuntiin kun väitellään siitä, onko tehtävät helppoja vai ei. Täytyy varmaan taas soitella opettajalle, koska hänen läsnäollessa, vaikkakin virtuaalisesti, kaikki sujuu.

Puolilta päivin keitetään kahvit ja syön itse jonkinnäköisen lounaan ja isommat lapset saa ruokaa. Pienin poika saa välipalaa ja maitoa. Tutkitaan päivän uutisia miehen kanssa. Pientä jumppaa pienimmän kanssa fysioterapiaan liittyen. Sitten jatkuu taas kouluhommat, tapellen. Isompi yläastelaisemme osaa tehdä koulujutut itsenäisesti kun opettaja on koko ajan yhteydessä suoraan tietokoneella.

Väliin pieni huomio. Useimmin töiden tekeminen ei ole näin helppoa miltä tässä kuulostaa. Edestakaisin täytyy juosta työhuoneen ja keittiön väliä useasti. Välillä tehdään yhdessä työ- ja koulutehtäviä työhuoneessa, jossa vallitsee tämän tästä melkoinen kaaos. Normaaleina (ei koronan aikaan) arkipäivinä on melko rauhallista 9-13 välillä kun molemmat isommat pojat on koulussa. Mutta muuten tämä kirjoitus kuvaa aika hyvin päiväämme.

Iltapäivä on päikkäreiden ja turbovaihteen aikaa työtehtävissä

13.00-15.00 Työt jatkuu. Musiikin soidessa taustalla teen töitä, ja keinutan jalalla pienintä päiväunille sitterissä. Yritän näpytellä mahdollisimman hiljaa päiväunien ajan ja tehdä turbovauhdilla työtehtäviä. Keskimmäinen päättelee koulutöitä tuskaisena, ja sitten pitää saada pelata, josta väitellään tällä kertaa. Annan periksi, jotta saan hetken työrauhaa. Tämä on se arvokkain hetki päivässä, kun saa täysin keskittyä tekemäänsä.

15.00-16.00 Välipalaa, kahvia, jumppaa ja leikkiä pienimmän kanssa. Ruokaa kaikille.

16.00-18.00 Työt jatkuu vielä. Isommat lapset ulos. Joskus päikkärit pienimmän kanssa on vasta tässä kohtaa, ja silloin hän on usein niin yliväsynyt että nukahtamisen sijaan huutaa vaan. Lopetan päivän viimeistään iltakuuden maissa kun silmät ja pää alkavat antaa periksi ja pienin mies myös on sitä mieltä, että nyt riittää.

Illan aikana on vielä laitettava syömistä, siivoiltava ja otettava pieni happihyppely. Kauppaan menen vasta juuri ennen sulkeutumisaikaa jolloin siellä ei ole muita (koronatilanteen takia). Leffailtaa koko perheen voimin.

Pientä pääsiäisen laittoa väliin.

Aika tylsä päivä? Houkutteleva itsellekin? No tällä hetkellä varmaan suurimmalla osalla päivät ovat tälläisiä, yhtä sekamelskaa, mutta meillä näin on aina. Vaikka saakin olla vaan kotona, niin päivän päätteeksi ajatus ei enää kulje, ja joskus kehossa tuntuu kuin olisi tehnyt suuremmankin fyysisen ponnistuksen! Ulkoilu onneksi auttaa, ja tasaa ajatuksia ja lisää voimia. Ollaan onnellisia, ettei ulkoilua ole vielä kielletty!

Iltalenkilllä maisemat oli vielä kovin värittömiä. Tai ei ainakaan kesän värejä näkynyt.


Spread the love
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *