Skip to content

Millainen on hyvä esimies?

Olen tehnyt vuosikymmenen ajan töitä esimiehiä, tiimejä ja yritysjohtoa valmentavalle organisaatiolle. Työni on koostunut assistentin tehtävistä, mutta siinä sivussa olen oppinut valtavasti siitä, millaista esimies- ja tiimityö voi ihannetilanteessa olla, ja miten niitä voi kehittää. Yrittäjänä olen ollut lisäksi tekemisissä lukuisten muiden tahojen kanssa ja päässyt kohtaamaan kaiken näköisiä tiimejä ja erilaista johtajuutta. Tiimityö ei todellakaan aina ole kuin ruusuilla tanssia.

Esimiehen tai tiimin vetäjän toiminta ja tapa vaan olla vaikuttaa eniten siihen, millaista muiden on tehdä työtä ja millainen ilmapiiri työpaikalla on. Ei ole mitään väliä onko työ etänä vai työpaikalla muiden kanssa tehtävää. Olen itse tehnyt kokonaan etätyötä monen vuoden ajan, mutta nimenomaan johtajuusongelmien takia luopunut muutamastakin työstä – vaikka ketään ei ole tarvinnutkaan kohdata kasvokkain. Tietenkään vastuu työn sujuvuudesta ei ole vain yhden ihmisen harteilla, mutta esimiehen käytös ohjaa tiimin jäsenten käytöstä – tai on ohjaamatta jolloin ollaan omillaan.

Kun tiimityö muistuttaa häkkiapinoiden riehumista, ei siitä mitään tule vaikka tekisi töitä toisella puolella maailmaa.

Sinisilmäni ovat avautuneet viime vuosien aikana kuunnellessani mitä ihmeellisempiä tuttujen kertomuksia heidän työpaikoistaan ja esimiehistään. Lisäksi itselleni on tullut vastaan useampia organisaatioita joissa esimiestyö on täysin hukassa, tai paremminkin sanottuna johtajuus. Sitä ei vaan ole, vaikka niin kuvitellaan. Tässä pieni raapaisu vastaan tulleista kokemuksista;

Esimieheni on vain tekevinään työtä mutta ei oikeasti tee mitään. Samalla hän ei voi delegoida pienintäkään asiaa muille.

Työpaikan esimies-aseman omaavat henkilöt eivät toimi kuten asemalta odottaisi. Suoria käskyjä tulee kyllä, mutta ei yhtään mitään muuta. Kukaan ei johda tai seuraa tai kysy miten menee tai missä mennään. Töiden ja asioiden vaan oletetaan etenevän.

Tiimityö ei pelaa. Vaikka työskennellään yhdessä ja vierekkäin, ei kommunikoida.

Johtajuutta ja esimiestyötä ei tee kukaan. Jos nostaa kissan pöydälle, sanotaan heti että ”asia on jo käsitelty ja se siitä, tähän ei tarvi palata”. Mikään ongelma ei ratkea tai parane työpaikalla, koska ongelmia ei saa käsitellä. Ja yrityksen omistaja siis itse kieltää tämän.

Pomon käyttäytyminen heijastuu alaisiin ja tiimin jäseniin. Vaikutuksen suuruus riippuu toki organisaation koosta. Sitä ei voi vain olettaa että asiat luistaa, alaisista ja heidän välisestä kemiasta täytyy olla kiinnostunut ja läsnä jokapäiväisessä työssä! Parasta on, kun esimies tekee välillä töitä yhdessä alaistensa kanssa.

Määrääkö luonne esimieheksi tai johtajaksi sopivuuden?

Henkilön persoonallisuus määrää ihan varmasti hyvin pitkälle sitä, millainen esimies hän on tai voisi olla. Tehtävässä voi harjaantua kokemuksen, koulutuksen ja valmennuksen myötä mutta sellaisiakin henkilöitä on, joille mikään oppi ei mene niin sanotusti perille. Onko syynä luonteen narsistisuus – ehkäpä, koska sellaisiinkin persooniin olen törmännyt, jotka toistavat samaa kaavaa aina uudelleen, vaikka miten paljon tulisi ongelmia vastaan. Mikään ei ole koskaan omaa syytä vaan aina muiden.

Esimiehisyyden ongelmat ovat ikuisia ja niitä on ja tulee olemaan aina. Ihmisten välinen toiminta ja käyttäytyminen ovat joskus käsittämätöntä salatiedettä. Päässäni alkaa kiehua jokainen kerta, kun kuulen tarinoita siitä, miten huonosti yhdessä toimivat ihmiset voivat kommunikoida.

Olisiko valmentava ote apu kommunikointiongelmiin?

Valmentava johtajuus on käsite ja tapa kommunikoida, joka toimii upeasti niin johto-, esimies-, kuin tiimityössäkin. Kymmenen vuoden kokemuksella voin tämän todistaa. Ja tätä tapaa toimia voi soveltaa ihan kaikkeen. Mikäli tapana on olla puhumatta, niin voisiko tuppisuut avata suunsa ja kysyä kysymyksiä? Samoin voisi tehdä kaikki pomottelijat, joilla on tapana vain käskeä toisia kuuntelun sijaan! Esimiehen täytyisi istahtaa samaan pöytään alaistensa kanssa ja tehdä työtä hetki yhdessä.

Valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa yksilöiden potentiaali vapautuu ryhmän ja organisaation käyttöön. Ryhmän potentiaali tukee vastavuoroisesti yksilöiden voimaantumista. Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille.


Ristikangas Marjo-Riitta & Ristikangas Vesa 2010

Valmentavassa otteessa ideana on saada yksilöistä esiin piilossa oleva tieto ja taito ja motivoida kehittymään. Näin tiimin jäsenet voivat hyötyä toistensa osaamisesta ja erilaisuudesta ja kehittyä yhdessä – oppien toinen toisiltaan.

Marjo-Riitta Ristikangas kuvailee blogissaan (3.2.2020) todella osuvasti mistä on kysymys, kun toteutetaan johtajuutta valmentavasti:

Valmentavan johtajan tehtävä on ensinnäkin varmistaa, että tiimi tietää tavoitteensa ja on sitoutunut tekemään kaikkensa sen saavuttamiseksi. Toiseksi valmentava johtaja ymmärtää, että hän on osa joukkuettaan sekä hyvässä että pahassa. Työtä tehdään tarvittaessa rinta rinnan ja otetaan vastaan tarvittavat työtehtävät rooliin katsomatta.

Toimiva tiimityö ei ole vaikeaa mutta ihmisluonteiden monimutkaisuus ja erilaisuus sotkee pakan. Mikä siis työpaikalla on avainjuttu siihen että asiat luistaa.. se on se pomo! Oli hän sitten tiiminvetäjä, esimies tai johtaja, riippuen minkä kokoinen firma on. Jollakin on oltava vastuu. Jonkun on kysyttävä, missä mennään? Hyvä esimies on kärryillä alaisten työstä, käytännön tasolla.

Googlen tekemän tutkimuksen mukaan hyvän johtajan ominaisuuksia ovat:

  1. On hyvä valmentaja, coach
  2. Voimaannuttaa tiimejä, ei mikromanageroi
  3. Luo tiimiin ilmapiiriä, jossa välitetään samaan aikaan tuloksesta ja hyvinvoinnista
  4. Tekee toisista tähtiä – tuloksellisesti
  5. Viestii – kuuntelee ja jakaa informaatiota
  6. Tukee uralla edistymistä ja käy keskusteluja suorituksesta
  7. Ohjautuu tiimin yhteisestä tavoitteesta ja tarkoituksesta
  8. On riittävästi perillä tiimin asiantuntemuksesta
  9. Tekee yhteistyötä
  10. Tekee päätöksiä

Lue koko tutkimuksen tiivistelmä täältä ( Vesa Ristikangas | 30.01.2020 )

Spread the love
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •